Pidettiin teitä vähän tässä jännityksessä ja päätettiin yhdistää kahden ensimmäisen päivän kuulumiset yhdeksi tekstiksi. Kyllä, täällä ollaan turvallisesti Espanjan auringon alla. Äärimmäisen kuuma aurinko onkin.
Pienet sisarukset ja vanhemmat jätettiin seurakunnan pihaan kyynelehtimään kun bussimme starttasi kohti lentokenttää. Matkalta noukittiin muutama leiriläinen vielä kyytiin ja Pirkkalan ABC:llä tankkasimme viimeisen kerran ravintoa ennen lentokentän vilinää. Pekan piti tietysti Ruotsin merkkipäivän kunniaksi tilata Hesburgerista ateria itselleen huonolla ruotsalaisen suomella. Suomen kielen taito palasi ihmeellisesti hampurilaisen myötä.
Tästäkin nöyryytyksestä vaan selvittiin ja pitkän matkustuspäivän jälkeen saimme suht vaivattomasti nuoret majoitettua kukin omiin huoneisiinsa. Hiljaisuutta saatiin taas hakemalla hakea, mutta lopulta (toivottovasti) kaikki ymmärsivät painaa päänsä Hostal Nevadan tyynyihin.
Aamulla ensimmmäisenä kruunattiin Mia-Marjukka päivän motivaattoriksi ja tervehdittiin kokoontumispaikalla vanhaa tuttavaa Churros y Noodles -ravintolan omistajaa, joka viime vuonna hoiti ansiokkaasti aamupalat ja useat muonitukset. Tänä vuonna aamupala nautitaan Thelman pullapuodissa, jossa tarjolla on espanjalaisten lättyjen sijasta meidän mahalle turvallisempaa ruisleipää ja kaurapuuroa.
Tiistai-päivän kunniaksi käytiin torilla ostamassa puuttuvat aurinkolasit, pyyhkeet ja rantaläpsyt. Kierroksen jälkeen kierrettiin vielä tärkeimmät paikat leiriläisille tutuiksi.
Lounaan jälkeen rannalle lähdettiin varsin hyvillä mielin helteen läkähdyttäminä. Uimista saattoi meidän ohjaajien lisäksi odottaa myös suurin osa leiriläisistä. Rantahiekka. Miten se voi olla niin järkyttävän kuumaa?? "Me kuollaan kaikki" kaikui kun 50 henkinen porukkamme tallusti tulisilla hiilillä kohti vettä.
Ensimmäinen haastekilpailu oli perinteisen leirimaskotin luominen. On se aina niin mahtavaa kun 15 -vuotiaat saavat luvan kanssa, ilman häpeää, tehdä sitä mitä sydän halajaa eli hiekkalinnoja. Upeita luomuksiahan niistä tulikin tottakai.
Jottei lapsukaiset vallan joutuisi aliravittuina täällä kulkemaan, suihkun jälkeen taas käännettiin nokka kohti ravintolaa, tällä kertaa Samin pizzeriaa, jossa syötiin luonnollisesti pizzaa ja tähteitä kerättiin 13 korillista poikien jääkaappeihin.
Iltatilaisuudessa tutustuttiin 8 sketsihahmoon. Näistä kahdeksasta neljän hengen arvovaltainen raati valitsi tippumaan kaksi heikointa. Tällä kertaa Sanni (epävirallinen) ja Kasperiina Ellinoora Inkeri joutuivat jättämään kilpailun.
Ettei nyt aivan vitsiksi mene koko homma, niin tottakai myös hengellinen osuus otti paikkansa. Maikka ja Markus johtivat leiriläiset yhteiseen ylistykseen, ja Pekka sai puhua rohkaisevaa sanaa rakastavasta Jumalasta. Illan aikana käytiin myös läpi leiriläisten odotuksia leiriviikolta, ja voin kertoa, että odotukset ovat korkealla!
Olihan tässä jo taas nälkä. Iltapalaa nassuun ja kohti hostellia. Nyt harjoitellaan taas muiden asukkaiden kunnioittamista ja hiljaa omassa huoneessa olemista. Katsotaan kuinka käy.
- Motivaattorit Sini Kivistö & Mia-Marjukka Rantala -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti