keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Päätöspäivä | Leiri 2

Viikko on toisaalta niin lyhyt aika. Ainakin silloin, kun 35 nuorta tulee ympäri Suomen yhdessä Fifteen-leirille. Moni tulee leirille tuntematta entuudestaan ketään, mutta leirin päätyttyä palaa kotiin useaa ystävää rikkaampana.

Päätöspäivänä vietettiin ehtoollista seurakuntakodilla. Arvokkaan tilaisuuden jälkeen oli aika raapia päätä miettien, miten ihmeessä saada kaikki tavarat mahtumaan matkalaukkuun.
Pakkaamis- ja siivousoperaation jälkeen oli vielä aikaa ottaa viimeiset löhöilyt rannalla tai hakea viimeiset tuliaiset rantakojuista sisaruksille. Kolme rämäpäätä päätti ottaa kaiken irti ja lähteä liitovarjoilemaan meren yläpuolelle.


Tiedossa oli päivän viimeinen haastekilpailu ja tsemppiviestien jättäminen leirikavereille. Näiden jälkeen oli päätöstilaisuuden aika. Tilaisuudessa palkittiin haastekisan voittajaryhmä, joka oli tälläkin leirillä armoitetun haastekilpailuvalmentaja Markus Särkän ryhmä numero viisi. 
Vielä viimeiset, väsyneet, mutta sitäkin hauskemmat sketsit tiskiin. Ohjaajat kiittivät leiriläisiä historiallisen kuuliaisesta käyttäytymisestä läpi leirin ja kaikkien mukaan ottamisesta. Tällä leirillä yksikään ei jäänyt ulkopuolelle.


Ryhmittäin syömään, Fazerin sininen suklaalevy meitä koko kaksi viikkoa hyvin palvelleelle (samalla vuoden tienestit netonnelle) Carlosille ja nokka kohti lentokenttää.

Koomaisan lennon jälkeen osa leiriläisistä jäi lentokentälle, missä vanhemmat heitä jo odottivatkin ja osa hyppäsi Koivukosken linkan kyytiin. Lähteet kertovat, että jokainen äidin pikku patakinnas pääsi turvallisesti kotiin.


Kiitos.

- Motivaattori Toni -

Espanja Fifteen 2016 - Día 7 | Leiri 2

Nousta sain aamuun lintujen lauluun! Fuengirolassa herättin aurinkoiseen ja lämpimään aamuun. Silmät vielä ummessa nautimme Espanjalaisen aamiaisen, johon kuului churroja kera suklaakastikkeen. Uskon, että tämän aamiaisen jälkeen meistä jokainen osaa taas vähän enemmän arvostaa suomalaista herkullista ja ravitsevaa kaurapuuroa. Aamiaisen jälkeen sanan vahvaa opetusta jakoi leirin paras opettaja Ville Pitkänen.



Tänään matkasimme pikku jalkaisin parin kilometrin päässä sijaitsevaan eläintarhaan Bioparkiin. Muutama muukin oli paikalle saapunut, nimittäin Bioparkissa oli avoimien ovien päivä. Porukkaa riitti, mutta se ei menoa haitannut. Eläintarhassa oli kyllä söpöyskertoimet kohdallaan! Lemurit taisi nousta aika monen suosikiksi, ainakin ohjaajien. Gorillat ja leguaanit herättivät puolestaan kunnioitusta olemuksellaan. Tuliaisostosten jälkeen käpsöttelimme takaisin tukikohtaamme Hostal Nevadaan.



Pienen huilihetken jälkeen kilpailimme päivän haasteen parissa. Kilpailu oli moniosainen ja koulun penkillä hereillä olleet saivat pienoisen etulyöntiaseman, kun ratkottiin mm. matemaattisia tehtäviä ja espanjan kielen alkeita. Tiukkaakin tiukemman kilpailun voitti ryhmä 4 Jyrin johdolla. Haasteen jälkeen söimme Samin valmistamaa salaattia. Kyllä äidit, lapsenne ovat syöneet täällä salaattia ilman nurinaa!



Tänään oli leirin hienoin päivä muunkin kuin eläintarhan takia. Illalla nimittäin vietettiin kastehetki, jossa saimme kastaa 16 nuorta Jeesuksen seuraajiksi. Välimeren aallot toivat omat haasteensa kastetilaisuuteen. Tilaisuus oli sen verran vaikuttava, että useat ohikulkijat ja auringonpalvojat jäivät seuraamaan kastehetkeä. Kastetilaisuuden jälkeen vietimme lyhyen ylistys ja kiitos hetken hostellin katolla.



Iltatilaisuuden päätyttyä suuntasimme vielä Los Bolichesin kauniisti valaistuille kaduille. Jo valmiiksi huipun päivän kruunasi italialainen jäätelö. Jäätelökioskin Pablo joutui todelliseen koitokseen n. 80 pallon edessä, mutta selvisi ehkä kesän suurimmasta tilauksesta kunnialla. Kuun valaistessa Välimerta ja italialaisen jäätelön sulaessa suussa ei asiat olleet hassummin. Tähän oli mukava päättää leirin toiseksi viimeinen päivä!

- Motivaattori Marjaana -

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Día 6 | Leiri 2

Lauantai aamu valkeni lämpimänä ja seikkailunjanoiset leiriläiset marssivat reippaana aamupalalle. Tänään kaurapuuron ja ruisleivän sijaan maistelimme aamupalaa espanjalaiseen tapaan, tarjolla oli makeampaakin makeampaa tuorepuristettua appelsiinimehua ja toast-leipiä kinkulla ja juustolla. Lautaset nuoltiin puhtaiksi, jonka jälkeen siirryimme raamattutunneille.




Tämän päivän raamattutunneilla käsittelimme monipuolisesti eri aiheita. Saimme kuulla opetusta artikulaation mestarilta ja armoitetulta opettajaltamme Ville Pitkäseltä. Aiheina oli mm. seurakunta, kuoleman jälkeinen elämä ja Jeesuksen toinen tuleminen. Leiriläiset syventyivät tunnollisesti jännittäviin aiheisiin, joku kuunteli opetusta jopa niin keskittyneenä, silmät kiinni nauttien, että muut luulivat hänen nukkuvan.

Raamattutuntien jälkeen nälkäiset leiriläiset suuntasivat erinäisiin ravintoloihin omissa ryhmissään. Tavoitteena oli täyttää vatsat ja kerätä energiaa tulevaa haastekisaa varten.
Kun vatsat pullottivat, täyttyi Fuengirolan kuuma hiekkaranta suomalaisista teineistä ja heidän kaitsijoistaan. Nyt oli kilvan aika. Leiriläiset kokoontuivat kuulemaan haasteen ja suunnittelemaan taktiikoitaan valmiiksi. Vesihaasteen saatuaan ryhmät kihisivät voiton halusta. Vesitonkkia täytettiin ilmiömäisellä nopeudella ja tarkkuudella, sillä jokainen leiriläinen toivoi näkevänsä oman ryhmänsä ankkurin kaatavan vesitonkan Timin upealle kuontalolle. Kisa oli äärimmäisen tiukka, mutta tällä kertaa voiton itselleen taisteli ryhmä numero 6. Onnentuulahdukset jokaiselle heistä vielä kerran. Kun taistelu oli ohi, osa leiriläisistä tyytyi kääntelemään itseään tasaiseen tahtiin auringon alla, mutta toiset janosivat toimintaa. Niin lähti suuri joukko urheita nuoria nauttimaan vesileikeistä suureen, veden päällä lilluvaan taistelutantereeseen. Huhu kantautui allekirjoittaneen korviin, että ihanampaa paikkaa temmeltää ei pikku palleroille olisi voinut olla.




Kun uikkarin rajat oli saatu poltettua iholle, oli siestan aika. Mutta koska työ tulee aina ennen lepoa, ryhtyivät ahkerat leiriläiset puunaamaan huoneitaan juhlakuntoon. Rekkalasteittain tyhjiä pulloja ja raadeltuja karkkipapereita kannettiin huoneista pois, tarkan tupatarkastuksen pelossa. Tarkkaakin tarkempi parivaljakko, allekirjoittanut ja leirin johtajatar Sini, lähtivät tarkastamaan huoneita suurennuslasien kanssa. Saaliinamme kannoimme vielä ison jätesäkillisen roskia ulos nuorten pesäkoloista.




Iltahetkessä tänään oli jännät paikat. Hahmokisan finaali oli käsillä. Letkumestari Romppala ja bilemaisteri Seppo Eesau Veijjonen, olivat valmistelleet esitykset, joilla he yrittivät vakuuttaa arvovaltaisen yleisön taidoistaan. Romppala tiputteli kovaa settiä rap-lyriikoiden muodossa ja Seppo hurmasi rakkauden täyteisellä esiintymisellään. Droppi on kuitenkin armoton ja voittaja on valittava. Järjestimme suljetun lappuäänestyksen, ja virallinen tulos kertoi, että Romppala on Fifu16-leirin voittaja! Onnea Romppala!




Iltahetkessä Pyhä Henki oli vahvasti läsnä ja saimme ylistää ja rukoilla yhdessä. Ohjaajat jakoivat sydämellään olevia asioita leiriläisille pitkin iltaa. Ja kuten moni heistä totesi, ei voisi ylpeämpi olla näistä nuorista.

- Motivaattori Laura -

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Día 5 | Leiri 2


Aamu valkeni Hostal Nevadassa majaileville leiriläisille tänäkin aamuna. Tasaisen varmasti kaikki heräsivät ja saapuivat kokoontumispaikalle lähteäkseen aamupalalle. Taas kerran saimme nauttia Suomalaisesta ruisleivästä ja kaurapuurosta Thelman pullapuodissa. Aamupalan haukkaamisen jälkeen saivat leiriläiset jatkaa Ville Pitkäsen hellään ja selkeäkieliseen huomaan aamupäivän raamiksille.


Hengen ravinnon jälkeen vuorossa oli ruumiin ravinto. Pizza Maestron Sami oli laittanut parastaan valmistaessaan meille spagettia jauhelihakastikkeella.
Osan shoppailuhammasta jäi vielä Plaza Majorin jälkeen kolottamaan, joten yli puolet leiriläisistä lähtivät täyttämään shoppailunälkää Miramarin ostoskeskukseen. Vajaa puolet taas läksivät nauttimaan rannalle auringosta, merivedestä ja kuumasta hiekasta varpaiden välissä.


Kun loputkin rahat oli kulutettu ja aurinkorasvapurkit tyhjennetty, oli korkea aika pienelle paussille. Aloe veran selkään levittämisen ja äiti lähetä rahaa-puheluiden jälkeen lähdettiin päivälliselle paikalliseen kiinalaiseen ravintolaan. 


Iltatilaisuudessa vuorossa oli pyhän hengen kasteen ilta, joka ei toivottavasti jättänyt ketään kylmäksi. Tiukassa droppihahmokilpailussa tippui Vegeniina von Hertzen.
Päivä oli motivaattorin mielestä kaikin puolin erittäin onnistunut.

- Motivaattori Timi Hietala -


Espanja Fifteen 2016 - Día 4 | Leiri 2

Kauan odotettu Aqualand päivä valkeni yllättävän tuulisena ja viileänä, lämpöä oli siis vain +25 astetta. Aamu alkoi tuttuun tapaan kaurapuurolla ja ruisleivällä Thelman puodissa, jonka jälkeen raamiksilla mietittiin Villen johdolla miten kolme voikin olla yksi ja minkälaiselle perustalle se oma talo oikein kannattaisi rakentaa. Päivän herkulliset ruoat ja tuorettakin tuoreemmat appelsiinimehut tarjosi vanha tuttu, Churrosin Carlos.


Aqualandissa meno oli villi, ja leiriläiset taltuttivatkin koko puiston hurjimman mäen, Kamikazen helposti. Oli kuulemma ihan "lälly". Ohjaajilla (ainakin allekirjoittaneella) ei ollut ihan yhtä helppoa, ja tämä sama "lälly" mäki sai lempinimen "suolihuuhtelu". 



Haastekilpailu grazy racessa jokainen ryhmä valitsi joukostaan sen kaikkein liukkaimman leiriläisen edustajakseen. Tiukassa kisassa pronssia sai 2. ryhmän Valtteri, hopealle kipusi 1. ryhmän Joonatan ja sen kaikkein kirkkaimman kullan vei uskomattomalla liukuminen taidollaan 5. ryhmän Jaakko! Ohjaajien fiksu ja filmaattinen edustaja jäi kaikkien harmiksi sijalle 4.


Iltahetkessä Hostellin katolla saatiin nauraa Jonnen kuolemalle ja droppihahmojen traagisille lapsuusmuistoille. Arvovaltainen raati päätti tällä kertaa tiputtaa Muumipeikon ja hattivatin rakkauslapsen, salamapeikon. Myöhemmin saatiin kuulla kuulla Casan rohkea todistus ja Villen sana siitä, kuinka me tuhlaajapojat ja tytöt ollaan aina tervetulleita takaisin rakastavan Jumalan luokse. Iltahetkessä järjestettiin myös niin kutsuttu "tuhopoltto", jossa oli mahdollisuus päästää irti asioista, jotka omassa elämässä vievät kauemmas Jumalasta. Ilta päätettiin vielä tunnelmalliseen ylistys- ja rukoushetkeen Espanjan tähtitaivaan alla.

- Motivaattori Irina -

torstai 16. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Día 3 | Leiri 2

Kolmas päivä valkenee hostal nevadan idyllisellä kadulla sekä leiriläiset heräilevät virkeänä uuteen päivään. Aamupalan nautimme jo tutuksi tulleessa Thelman puodissa kaurapuurosta ja ruisleivästä nauttien. 

Aamupalan jälkeen nuoret järjestäytyivät säntillisen täsmällisesti kohtaamispaikkalle valmistautuen tuleviin raamattutunteihin raamatut ja vesipullot mukanaan. 
Tämän päivän raamattutunnit poikkeuksellisesti järjestettiin paikallisen jalkapallostadionin katsomossa, jossa Ville Pitkänen jakoi opetuksia.


Lounaaksi nautimme raikkaan kanasalaatin läheisessä pizza ravintolassa. Lounaan jälkeen saimme valmistautua tulevaan retkeen plaza mayor ostos paratiisissa. Tuosta shoppailun keitaasta voit löytää silmänkantamattomiin toinen toistaan hienompia kauppoja ja ruokapaikkoja joihin nuoret hajaantuivat innosta täristen.  

Shoppailujen lomassa pääsimme nauttimaan ainakin allekirjottaneelle hyvin odotettua päivällistä brasilialaisessa grillissä, jossa tarjoilijat tarjoilivat äärimmäisen hyvää lihaa, makkaraa ja kanaa suoraan pöytään, nenämme eteen. Seisovat pöydät tarjoilivat myös erilaisia dippikastikkeita, salaatteja, riisiä... Lista on loputon mutta vatsalaukun tila ei, valitettavasti.

Retkeltä palattuaan leiriläiset  saivat viettää siestaa ja kerätä voimia tulevaan iltahetkeen. 


Iltahetki suorastaan räjähti käyntiin muutamalla tajunnanräjäyttävällä sketsillä, jonka jälkeen kaikkien odottama sekä kaipaama droppi-kisa sai alkaa! Jälleen toinen toistaan hienommat hahmot esiintyivät ja tälläkertaa saivat esittää oman talenttinsa. Kisa oli tiukka mutta illan raati vielä tiukempi ja jouduimme jälleen pudottamaan yhden ihanan hahmon. 


Illan hengellisessä osuudessa saimme kuulla todistuksia muutamalta ohjaajalta ja puheen Markukselta. Ilta oli kokonaisuudessaan yhdistävä ja hoitava jossa myös moni nuori halusi lähteä seuraamaan Jeesusta.

Päivän päätteeksi kruunattiin uusi motivaattori Irina tuohon jaloon virkaan.


- Motivaattori Jyri -

Espanja Fifteen 2016 - Día 2 | Leiri 2

Ensimmäinen leiripäivä jo melkein eli ei lähellekkään sarastanut kun leiriläiset saapuivat ohjaajineen Hostel Nevadaan noin klo 2:23;38. Nuorten silmistä paistoi pienimuotoinen matkaväsymys, mikä ei kuitenkaan näkynyt seuraavana aamuna, jolloin leiriläiset osoittavat tunnollisuuttaan ja täsmällisyyttään heräämällä noin 1h 3min ennen varsinaista herätystä.

Aamupala vietettiin Thelman Pullapuodissa suomalaista aamupalaa nauttien. Aamupalan jälkeen lähdimme tutkimaan paikallista toria, jonne matka sujui silmiä hivelevän kauniissa jono muodostelmassa. Tämä on yksi fifteen-historian seitsemästä ihmeestä. Olen sanaton ja kiitollinen. Torilla oli vilinää ja vilskettä kuin teetupabussissa Provinssirockissa. 

Torin jälkeen palasimme Hostal Nevadaan. Lounaaksi pääsimme nauttimaan Fuengirolan Jamie Oliverin eli Churrosin Carloksen herkullista pastaa. Lounaan jälkeen vietimme siestaa, joka tuli tarpeeseen, koska päivä oli ollut kuuma kuin Jyri. Tässä vaiheessa leiriläiset olivat hyvin hyvin rasvaisia ja nesteytettyjä. 


Ennen rannalle lähtöä vietimme hetken tutustumisleikkien parissa. Leikit leikittyämme ohjeistimme leiriläisiä ensimmäisen päivän haasteeseen, joka tultaisiin suorittamaan rannalla. Päivän haasteessa leiriläiset joutuivat työstämään luovuuttaan, mielikuvitustaan ja taidesilmäänsä abstraktiivisella herkällä myötäotteen tuomalla kierteellä sisäänpäin taittaen sekä yhdessä tekemisen meininkiä nostaen. Haasteen jälkeen leiriläisten aivojen lämpötilaa laskettiin Välimeressä polskien ja aurinkoa ottaen. 

Rantahetken jälkeen leiriläiset ohjeistettiin tulemaan pesun kautta kokoontumispaikalle. Siitä sitten lompsimme Pizza Maestroon päivällistämään. Nimestä päätellenkin söimme pizzaa. Oli herkkua, nam.


Iltahetken aloitimme jo legendaariseksi muodotuneella DROPPI-hahmokilpailulla, jossa ohjaajat heittäytyivät toinen toistaan luovimpien hahmojen maailmaan. Hahmokisan jälkeen siirryimme muutaman sketsin siivittämänä illan hengelliseen osuuteen. Iltahetkeen sisältyi rukousta, unelmien jakamista leirin suhteen, Ville Pitkäsen opetusta ja ylistystä. 

Allekirjoittanut kruunasi seuraavan päivän motivaattoriksi Jyrin erittäin juhlallisin menoin.

- Motivaattori Markus Casa Särkkä

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Día 1 | Leiri 2



Kauan odotettu päivä koitti ja Fifteenleiri pärähti käyntiin. Ensimmäinen päivä matkustettiin hikisisin tunnelmin aurinkoiseen ja kuumaan Espanjaan. Lentokentän ovien avautuessa meidät vastaanotti lämmin tuulahdus, joka etäisesti muistutti lehmänhenkäystä, tuoksun ollessa kuitenkin astetta miellyttävämpi. Malagasta matkustettiin bussilla suomalaisten (ainakin Ville Pitkäsen) paratiisiin Fuengirolaan. Kauniista maisemista ei kuitenkaan päästy nauttimaan yön pimeyden vuoksi. Saatoimme kuitenkin kuvitella ympärillämme olevat maisemat. Sen verran eläväisesti Fuengirolan, kuin omat taskunsa tunteva Jouni Korpela ohi kiitäviä paikkoja väritti.


Majapaikkamme Hostel Nevada odotti meitä jylhien kukkuloiden ympäröimänä. Huonejakojen jälkeen jokainen pisti pään tyynyyn ja uni tuli ja vei mennessään. Ensimmäinen päivä pulkassa ja kaikki hengissä perillä, voisiko asiat paremmin olla.

- Marjaana -


tiistai 14. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Päätöspäivä | Leiri 1

Aurinko nousi leirin viimeisenä päivänä kuumempana kuin koskaan, mutta sekä leiriläiset että ohjaajat väsyneempinä kuin koskaan. Viimeöinen valvominen oli selkeästi vaatinut veronsa. Armoa ei herätyksessä kuitenkaan annettu, sillä Carlos oli taas kerran loihtinut meille maittavan aamupalan


Päivän virallinen opetus/hengellinen osuus oli lyhyt, mutta sitäkin tärkeämpi. Aiheena oli ehtoollinen, sen merkitys, ja mitä Raamattu sanoo siitä. Raamiksen lopuksi saimmekin viettää yhteisen ehtoollisen.

Carlos halusi muistaa meidän ihania leiriläisiä ja aina niin mahtavia ohjaajia juhla-aterialla viimeisen päivän kunniaksi. Ruokana oli paellaa, ja ainakin allekirjoittanut pystyy väittämään ettei ole eläessään parempaa paellaa syönyt!


Iltapäivällä oli mahdollisuus valita lähteekö uskollisesti kärventämään nahkaansa biitsille vielä viimeisen päivän kunniaksi, vai shoppailemaan viimeiset rahansa paljon puhuttuun primarkiin. Täytyy myöntää että autingonpalvojien turnauskestävyys oli jo huomattavasti heikentynyt alkuviikkoon verrattuna, ja kaupat veivät voiton vipana päivänä. Toki meidän pari rantaleijoniksikin kruunattua jaksoivat nauttia paahteesta aina viimeiseen minuuttiin asti.

Tavarat odottivat jo pakattuna hostellin aulassa, ja viimeiset ohjelmaosuudet olivat jo käsillä. Jakaannuimme vielä kerran omiin ryhmiimme, ja lähdimme suorittamaan viimeistä tehtävää. Missiona oli 1. käydä kaupassa ostamassa viimeiset kotiinviemiset, 2. kirjoittaa kivat terveiset leirikavereille, ja 3. taistella läpi haastekilpailun viimeisen osuuden, eli fifu-tietovisan. 


Ohjelma päättyi päätöstilaisuuteen, jossa käytiin mm. tiukkaakin tiukempi droppihahmofinaali, ja jaettiin diplomit sekä haastekilpailun voittajille, että muutamalle hyvin ansioituneelle leiriläiselle. Droppikilpailun voittajaksi ratkesi muutaman äänen etumatkalla kesäpastori Simo Vasaani, Jetro Variksen ja Charlos Cabreran jakaessa toisen sijan.
Leiriläisistä diplomin saivat muun muassa leirin albiino, isosisko ja Mooses.

Päivällinen syötiin omissa ryhmissä, ja jokainen sai jälleen itse valita ruokapaikkansa. Huhujen mukaan mahat täyttyivät ainakin pizzasta, ja meksikolaisesta ruuasta.


Illalla bussi saapui hostellin eteen ja lähtö alkoi todella muuttua todeksi. Kiitokseksi vielä Churros & noodlesin väelle, ja erityisesti Charlosille lauloimme heille valitsemamme biisin, jonka jälkeen olikin hyvästien aika. 

Bussimatka Malagaan meni hyvin, kuten myös lento. Nyt ollaan turvallisesti matkalla kohti Seinäjokea, ja olo on väsynyt mutta kiitollinen.


Kiitos fifu16,
Kiitos leiriläiset
Kiitos ohjaajat
Kiitos Sini ja Toni 
Kiitos Korpelan perhe
Kiitos Jeesus!

- Motivaattori Sanni -

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Día 6 | Leiri 1


Pilviä, pilviä ja pilviä... Taisipa olla Carlos Cabreran pilvienhäätökoneet rikki tänä aamuna, mutta eipä kauaa. Suomen raikkaaseen kesään tottuneet matkalaiset (ainakin ohjaajat) olisivat ihan mielellään jättäneet pari hattaraa taivaalle, jotta jo kärventyneet ihot olisivat vähän saaneet levähtää. Mutta eipä me kuitenkaan valiteta, kun lämpöä piisaa (yli +30 varjossa!!) ja aurinkorasvaa kuluu. Kunhan vaan vesipullot pysyy mukana...
Tänään saimme ensimmäisen espanjalaisen aamupalan Cabreran kaiman, meidän uskollisen muonittajan, Churrosin Carloksen ruokapuljussa. Mielipiteitä varmasti piisasi erityisesti aamupalan eli vehnätoastien terveellisyydestä, mutta maun suhteen taisi porukka olla melko yksimielinen. Kyllä Carlos sekä henkilökunta hommansa osaa!

Raamiksella Pekka opetti perusasioita Raamatusta ja kuinka tuota opusta kannattaa lukea. Lisäksi leiriläiset saivat syventyä siihen, mitä on palveleminen ja Jumalan äänen kuuleminen. Pisteitä ropisi raamisvisassa roppakaupalla ryhmälle, joka oli parhaiten ollut kuulolla edellisen päivän raamiksilla.


Kaikilla oli edessä valinnan paikka, kun aktiviteettien aika koitti. Vaihtoehtoina oli tuttu ja turvallinen rantahärdelli tai sitten pienen kävely- ja bussimatkan päässä oleva valkoinen kylä Mijas. Valinnat eivät olleet helppoja ainakaan kaikilla, mutta ne kumminkin saatiin tehtyä niin leiriläisten kuin ohjaajien keskuudessa.
Suurin osa leiriläisistä turvautui tuttuun ja turvalliseen nahan kärventämiseen, Välimeren aalloista nauttimiseen sekä rantaputiikkien tyhjentämiseen. Samaan aikaan tai itseasiassa hetkeä ennen rannalle lähtijöitä starttasi melko pieni, mutta pippurinen joukkomme kohti Mijasta. Yhteistä kumminkin oli molemmilla joukkiolla se, että palelemista ei tarvinnut todellakaan pelätä.
Pienen pienen varmistelun jälkeen Mijakseen menevä bussi löytyi juuri ja juuri ajoissa ja näin matkamme sai jatkua ilman ylimääräisiä mutkia. Paikalle päästyämme edessämme avautui näkymä valkoisista taloista ja auki revityistä teistä, joita ympäröi työmaapuomit. Rakennustyöt eivät kuitenkaan meidän innostusta latistaneet. Itsetehtyä jäätelöä ja suklaata, upeita maisemia, uusia profiilikuvia, hevoskärryjä, aaseja... Ja tietysti valkoisia kahviloita, valkoisia pikkuputiikkeja, valkoisia koteja. Valkoista, valkoista ja valkoista. Tuo pieni kylä ei jättänyt ketään matkalaista millään tasolla kylmäksi!

Samaan aikaan toisaalla rantaleijonat ottivat paikkansa kukin mistäkin. Huhujen mukaan porukan heikoin lenkki oli toinen keulahahmoista, se kauniimpi osapuoli eli Sini, joka ei antanut auringolle ollenkaan mahdollisuutta. Varjopaikkoihin taisi loppujen lopuksi useampikin leijona luikkia, mutta kylläpä sielläkin lämpöä vaan piisasi. Vähän punaa lisää ja homma jatkuu.
Pipitädillä on hommaa koko leirin ajan piisannut, mutta onneksi kaikesta on melko vähällä selvitty. Kenenkään ei ole tarvinnut kokonaista päivää olla vaakatasossa ja siitä saadaan olla hyvinkin kiitollisia. Kaikista suurimman työn on allekirjoittaneelle aiheuttanut ihana, mutta petollinen ystävämme aurinko. Tavalla tai toisella. Myös tänään.


Päivän haastekisan, maaviestin jälkeen saimme nauttia päivällisen pidemmän kaavan mukaan kiinalaisessa ravintolassa. Vatsojen täytön jälkeen olikin jo aika siirtyä illan tuttuihin rutiineihin ja vuorossa oli paljon odotettu sketsihahmokilpailu Droppi sekä maankuulujen sketsikeisareiden huikean hauskat sketsit. Dropissa arvovaltainen tuomaristo päätti, että Repa sai lähteä kotiin lauleskelemaan kultaakin kalliimmasta kultapossukerhosta.


Kaikista odotetuin hetki päivästä oli kuitenkin vasta edessä. Paljon antanut eilinen iltatilaisuus oli jättänyt leiriläisille sellaisen janon, että jo pitkin päivää kuului useita kysymyksiä tulevasta illasta. Jumala oli siis päässyt kohtaamaan monia leiriläisiä tavalla, joka oli jättänyt sydämiin kaipuun päästä vielä syvempään Jumalan läsnäoloon. Ainakin kuultujen todistusten ja yleisen havainnoinnin pohjalta voi sanoa, että ei tämä ilta ollut ainakaan edellistä huonompi.
Hyvän yön kierroksella osa vielä kovasti taisteli väsyä vastaan. Toivottavasti uni vei voiton ennemmin kuin myöhemmin, koska pari pitkää ja toiminnan täyteistä päivää on vielä edessäpäin!

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Día 5 | Leiri 1

Täältä palmujen keskeltä taas hei! Päivä starttasi käyntiin hyvällä meiningillä ja odottavaisin mielin. Taivaalla näkyi kauniita valkoisia pilven hattaroita, mitä ei aiempina päivinä ole nähty paljoakaan. Päivästä tuli jälleen kirkas ja aurinkoinen.



 Raamattutunnille lompsimme vesipullot kainaloissa ja siellä saimme kuulla opetusta Pyhästä Hengestä. Opetusten jälkeen jälleen nautimme Churros & Noodels -ravintolan mahtavasta palvelusta ja ruuasta, joka oli tällä kertaa pastaa ja jauhelihaa juustolla.





Vatsat täynnä lähdimme viettämään rantapäivää. Heti alkuun vedettiin vesihaaste, jossa leiriläisten tehtävänä oli täyttää isot vesitonkat siten, että jokainen ryhmän jäsen sai vuorotellen hakea vettä merestä muovimukia apuna käyttäen. Ensimmäiset lähtivät kiitämään hurjaa vauhtia rantahiekat pöllyten, myös pikku kompurointikin kuului asiaan. Kun tonkat olivat täynnä, oli viimeisen ryhmäläisen, ankkurin, tehtävänä käydä kaatamassa koko vesivyöry yhden ohjaajan päälle. Kun ohjaajista uhrautunut Casa oli saanut viimeiset vedet niskaansa, saivat leiriläiset vapaasti mennä joko uimaan, ottaa aurinkoa tai kierrellä rantakauppoja. Rantapäivän saldona oli punaiseksi kärventyneet ihot, yhdeksi väriklöntiksi sulaneet hedelmäkarkit, meren suolaamat hiukset, auringon kiehauttamat vesipullot ja kiinakauppaostokset.




Iltaa kohden rauhoituimme syömään päivällistä leiriläisten toiveiden mukaisesti. Tätä seurasi odotetuin iltahetki. Aluksi ohjaajat todistivat omista kokemuksistaan ja kertoivat siitä, miten Henki on ensimmäisiä kertoja täyttänyt. Rukoushetki kesti myöhään iltaan asti siunaten toinen toisiamme, rukoillen sekä ylistäen. Leiriläiset kokivat monin eri tavoin Pyhän Hengen läsnäolon. Osa tunsi fyysisesti virran kulkevan läpi ja lämmön sekä rauhan täyttävän sydäntä. Hyvän olon tunne itkun sekä naurun kautta liikutti leiriläisiä. Iltahetki kokonaisuudessaan ylitti kaikkien odotukset.



Leirihitiksi ovat muodostuneet monet eri lausahdukset, joista esimerkkinä "tyyliin" ja "vanha kunnon", joita voi puhuessa heittää oikeastaan mihin vaan väliin lausetta. Hauskaa on siis ollut ja juttua riittää joka lähtöön. Näillä mennään, gracias y adiós !


- Motivaattori Jenna Koponen aka Konna Jeponen- 

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Día 4 | Leiri 1

Aurinko nousi ylös nopeasti ja varmasti. Leiriläiset nousivat ylös hitaasti ja epävarmasti. Thelman kaffet ja puurot herättivät nuorukaiset tähän päivään, ja porukka oli valmis aamun raamiksille seurakuntakodilla. 


Armoitettu pizzamestari, Sami Ghaly, taiteili 49 kevyttä, mutta täyttävää salaattiannosta. Yksi päivitteli: “Kuinka tämmösellä muka pitäis jaksaa?”. Mutta vähänpä hän tiesi, mitä illalla oli hänen lautasellaan oleva.


Aina yhtä jännittävää on saada neljäkymmentä teiniä yhtäaikaa espanjalaiseen renfeen ja vielä jännittävämpää saada heidät kaikki oikealla pysäkillä pois kyydistä. Raudanlujien ohjaajien pää pysyi kylmänä, ja kaikki rantautuivat Plaza Mayorin pysäkille. Pari tuntia tehokasta shoppailua, ja vuosikausia lihotetut potrat säästöpossut olivat riutuneet kuoleman rajamaille.
Ei meinannut omia ajatuksiaan kuulla, kun nälkä möyri ja kurni leiriläisten vatsoissa kuin ärjyvä jalopeura. Kokoontuminen lähemmällä lehmällä, ja napa kohti La Posada de Brasil -ravintolaa. Brassit leikkasivat lautasille toinen toistaan maukkaampia lihoja niin kauan kuin pöydässä olleen punavihreän palikan vihreä puoli osoitti kattoon. Porukka ihmetteli, miksi juuri sovitetut uudet sortsit rupesivat oudosti kinnaamaan, vaikka juurihan niissä oli vielä kasvunvaraa.



Illan Droppi oli jälleen menestys. Koko Fuengirola, viereisten talojen asukkaita myöten, räkätti mukana toinen toistaan hulvattomammille sketsihahmoille ja sketseille.
Hengellisen osuuden aikana leiriläiset saivat rukoilla yhdessä ohjaajien kanssa. Teemana oli itsestä uskottujen valheiden ja taakkojen jättäminen Jumalalle.



Pienempi poppoo suuntasi vielä snadille iltapalalle. Hodarit turpaan ja natinati.

- Motivaattori Toni Kivistö -

torstai 9. kesäkuuta 2016

Espanja Fifteen 2016 - Día 3 | Leiri 1

Päivä käynnistyi herätyksellä kello kahdeksan reikä reikä, josta selvittiin aamupalalle pienen aamuisen lisäherättelyn jälkeen. 

Aamupalan jälkeen siirryimme seurakuntakodille kuuntelemaan Pekan ensimmäistä raamattutuntia, jossa hän puhui siitä kuinka Jeesus on ollut meidän kaikkien uhrikaritsa ja sovittanut meidän synnit anteeksi. Pienen tauon jälkeen siirryimme Hostal Nevadan katolle, koska seurakuntakoti täytyi vapauttaa tublabuukkauksen vuoksi. Hostellin katolla Pekka jatkoi vielä tovin raamattutuntiaan ja loppuaika katolla meni tutustumisleikkejen merkeissä.


Raamattutuntien jälkeen oli pieni hengähdystauko jonka jälkeen päästiin lounaalle, jossa kaikki meni hyvin ja ruokaa saatiin. Lukuunottamatta allekirjoittaneen ryhmää, jolla tarkoituksena oli mennä pizzeriaan, mutta kyseinen pizzeria oli suljettu (ilmeisesti) siestan takia, tämän jälkeen kokeilimme toista pizzeriaa mutta harmiksemme heillä ei ollut resursseja ruokkia pientäsuurta ryhmää ja päädyimmekin lopulta kolmanteen pizzeriaan, josta saimme ruoat hieman myöhään. Muuten kaikki siis meni mallikkaasti.

Aqualandiin saapuessamme saimme harmiksemme kuulla, että maan kuulu Kamikaze sekä ei niin tunnettu, mutta silti mahtava Twister oli suljettu uudistustöiden vuoksi.... No, saimme silti pidettyä hauskaa muissa liukumäissä mutta pettymys oli tietysti suuri. Legendaarisen liukumäkihaastekisan voitti ryhmä numero kaksi Zinen tyylikkäällä selkälaskuasennolla leirihistorian tiukimmassa finaalissa ohjaajia vastaan.

Voittoliuku maalikameran ikuistamana.

Hostallille tullessamme matkantekomme keskeytyi n. 300 metriä ennen nevadaa "kansainvälisen parkkaa mihin vain" merkin vilkkuessa edessä olevan bussin takavaloissa. Lähemmän tarkastelun perusteella kyseinen bussi oli hajonnut keskellä kaksikaistaista tietä tukkien koko Fuengirolan liikenteen. Taitoimme siis lopun matkan hostalille apostolinkyydillä, jossa leiriläiset siirtyivät huoneisiinsa viettämään siestaa.

Siestan jälkeen oli päivällisen aika ja pääsimmekin jo istahtamaan Carlosin Churros and Noodlesin huipputuoleille vain kuullaksemme, että aikatauluissa oli tullut sekaantuminen ja ruokailu siirtyi tunnilla.


Lopulta saimme nautittua päivällisemme, jonka jälkeen pääsimme nauttimaan iltahetkestä, jossa Dropissa tippui Konna Jeponen ja näimme kaksi aivan mahtavaa sketsiä, jotka johtivat hulvattomiin naurukohtauksiin. :) 

Iltahetken pääpointti oli kuitenkin tänään uskoontulo ja Casan sanan ja parin muun ohjaajan todistuksen saattelemana saimme kysyä elämän tärkeimmän kysymyksen leiriläisiltä: "Haluatko antaa elämäsi Jeesukselle?". Saamme kaikki iloita siitä, että moni nuori tänäkin iltana jätti muut asiat taakseen ja teki elämänsä parhaan päätöksen.


Keskiviikko päivä päättyi yöllisen jäätelön merkeissä, jonka jälkeen leiriläiset siirtyivät unten maille huoneisiinsa.

- Motivaattori Jesse Koponen -