sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Leiri 2 - PERJANTAI

Rankan shoppailupäivän jälkeen on hyvä nauttia lämmöstä, auringosta ja merestä rantapäivän merkein. Suomalaisen aamupalan ja aamupäivän raamattuopetusten jälkeen söimme vatsat täyteen Majakalla ja ohjasimme leiriväen paikallisen siestan viettoon. Rannalle menoa varten ohjaajat muistuttivat leiriläisiä useaan otteeseen veden juonnin ja aurinkorasvan suojakertointen tärkeydestä, joista tuli huolehtia jo siestan aikana. Valitettavasti näillä lämpöasteilla pieniltä "palovammoilta" on vaikea välttyä (ellei istu varjossa kaiket päivät kuten Finnilät ovat osoittaneet viisaudessaan), mutta kovin punaisia tapauksia ei onneksi ollut havaittavissa. Hyvä me ja meidän aurinkovoiteet! 




Rantapäivän aikana myös osa miesohjaajista vallan villiintyi ja he halusivat testauttaa kuinka monta nuorta miestä mahtuu saman uimarenkaan sisään (sekä mahdollisesti pois sieltä). Tämän hetkinen ennätys olisi kolme melko kookasta nuorta miestä samassa renkaassa - ja jopa niin että rengas vielä kelluikin.


Rannalta rynnistettiin suihkuun ja jokainen ryhmä ruokaili yhdessä valitsemassaan ruokapaikassa. Aina ei aivan ongelmitta onnistu 5-6 nuorelle oikean ruuan saaminen Espanjassa. Etenkään ravintoloissa, joissa ei puhuta englantia. Onneksi jokainen sai kuitenkin syötyä ja kaikki ryhmäläiset ehtivät lopulta Majakalle iltahetkeä varten.


Iltahetkessä oli vuorossa jo tutuksi tullut Droppi-sketsihahmokilpailu, mutta uudella vivahteella. Tällä kertaa Droppi-hahmot olivat vaihtaneet osia ja saimme nähdä eri ohjaajien versiot jäljelle jääneistä hahmoista: Kaija Parrusta, Tigistä, Jynkkä Leväsestä sekä Fifistä. Myös Fuengirolan oma kesäteatteriryhmä tuli taas ihastuttamaan ja osoittamaan huikeat näyttelijäntaitonsa esittäessään Elinan kuolema-näytelmän musikaalina, saippuasarja-tyylillä sekä lapsille soveltuvana versiona. Uskaltaisin jopa vannoa, että nämä näytelmät päätyivät maailman silmille jonkinlaisina versioina Snapchatin kautta.



Iltaa myöten tilannetta hieman rauhoitettiin, sillä luvassa oli ns. Pyhän Hengen ilta. Ohjaajat siunasivat leiriläisiä ja monet leiriläiset saivat kokea Pyhän Hengen kosketuksen ja läsnäolon. Ilmapiiristä saattoi havaita Jumalan rakkauden ja armon. Illan aikana myös leiriläisten huomasi lähentyneen ennestään. Halattiin ryhmissä ja rohkaistiin toinen toisiaan.

Iltapalan syötyään väsyneet leiriläiset saivat todistaa lauantain motivaattorin, Johanneksen, juhlallista kruunaamista ja suunnata takaisin hostellille nukkumaan.

Pipitäti, Martta, kiittää ja kuittaa. 8)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti